Läsnäolo vähentää moniajattelun haittoja

Moniajattelu tarkoittaa usean tehtävän suorittamista samanaikaisesti. Se voi olla hyödyllistä kevyemmissä kokonaisuuksissa, mutta tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä siitä tulee ongelma. Silloin moniajattelua voisi verrata jonglööraamiseen, jossa pallonpyörittäjällä on liiallinen usko omiin taitoihinsa. Pian käy selväksi, että palloja putoilee ja kaikki on yhtä multipaskingia.

 

Nykyajan nopeatempoisessa rytmissä ja monimutkaisessa yhteiskunnassa ihmisellä on monia eri keskittymistä vaativia huomiokohtia. Huomiota voivat viedä muun muassa digitaalinen informaatiotulva, jatkuva viestintä, doomscroollaaminen ja kiire. Keskittyminen hajoaa liian moneen suuntaan. Tämä on yhteydessä suurempaan stressiin, uupumukseen (esim. Sabonmatsu, David M. ym. 2008) ja kognitiivisten kykyjen, kuten muistin ja oppimisen ajoittaiseen heikkenemiseen.

 

Monilla on käsitys, että tuntemus kiireestä tarjoaisi merkityksen kokemuksen arjen keskellä ja keskittyminen vain yhteen asiaan kerralla olisi alisuorittamista. Voi olla vaikea uskoa kokeilematta, että parempi päätöksentekokyky ja tuottavuus köllöttelevät rauhallisesti keskittyneessä mielessä.

 

Kun tulevaisuudessa huomiotamme varastavat todennäköisesti vielä useammat tahot, siihen on syytä varautua. Läsnäolo on yksi tärkeimmistä varautumisen keinoista tässä taistelussa.

 

Läsnäolo voi vähentää moniajattelun haittavaikutuksia, kuten stressiä, ahdistusta ja kuormitusta. Läsnäolo rauhoittaa mieltä ja tarkkaavaisuus lisääntyy. Yksinkertaistettu esimerkki: kun mielessäsi nousee ajatus sähköpostin tarkastamisesta kesken palaverin, jätäkin sen tekemättä ja laita odottamaan sille varattua parempaa hetkeä. Kun huomaat mielen vaeltelevan muiden ajatusten ja impulssien luokse, älä anna niille huomiota tai arvostelua. Tunnista vaan, että mielesi on harhautunut ja palaa läsnäolevaksi käsillä olevaan hetkeen. Näin toimimalla saat lisää kognitiivisia resursseja ja se edistää hyvinvointia ja työssäjaksamista.

 

Läsnäolon harjoittamista voi edistää mindfulnessilla tai millä tahansa harjoituksella, jossa virittäytyy kuuntelemaan kehoa ja mieltä. Verkosta löytyy harjoituksia tuhansittain. Harjoituksen avulla itsensä kuuntelu ja tarkkaavaisuus paranevat ja näin mielen tietoisuuteen nousevia impulsseja, kuten halua selata kaikki puhelimen appsit läpi kesken Teams-palaverin, on mahdollista siirtää paremmin sopivalle hetkelle.

 Eräs tamperelainen taiteilija toteaa kappaleessaan, että tilatessaan olutta tiskillä kappaleen hahmon on saatava maistaa kaikkia laatuja: ”ipa, apa, zäpä, däpä, dipa, dapa – mitä niitä onkaan”. Hahmon halu on inhimillinen ja ymmärrettävä, mutta se kuvaa osuvasti sitä kuinka koukuttavia ajatuksia ihmisen mielessä pyörii jatkuvasti. On saatava paljon ja heti! Tällaisessa tilanteessa läsnäolo voi auttaa tunnistamaan näiden ajatusten haitallinen koukuttavuus ja valitsemaan sen oluen, jota juuri sillä hetkellä tarvitsee.

 

 

Lähteet:

 

David M. Sanbonmatsu ym. (2008): Multi-tasking, Working Memory, and Chronic Stress: An Experimental Study". Journal of Experimental Psychology: Applied.

Edellinen
Edellinen

Sisäinen motivaatio ei ole pelkästään yksilön, vaan myös organisaatitason asia

Seuraava
Seuraava

Tekoäly, tulevaisuus ja tunteet