Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat asiat murrosvaiheessa
Murrosvaiheella viittaan tässä muutoksiin, joissa ihminen muuttaa elämänsä suuntaa jollakin elämän osa-alueella. Tälläinen murrosvaihe voi liittyä ammatilliseen muutokseen, kuten urasiirtymään tai urheilijan siirtymään elämään urheilun jälkeen. Toisaalta murrosvaihe voi liittyä myös suurempiin elämänmuutoksiin, jotka eivät suoraan liity työelämään, kuten parisuhteen aloittamiseen tai itsetuntemuksen lisääntymiseen.
Murrosvaiheen hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti kolmen perustarpeen toteutuminen. Hyvinvoivassa elämäntilanteessa ihminen kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin (autonomy), kokee olevansa hyvä siinä mitä tekee (competence) ja tuntee kuuluvansa ja tulevansa hyväksytyksi omassa lähiryhmässään (social relatedness) (Deci & Ryan 2000). Epätasapainoisessa elämäntilanteessa puolestaan nämä tarpeet jäävät joiltain osin toteutumatta.
Autonomian eli omaa elämää koskevan päätäntävallan toteutuminen on olennaista kun tarkastellaan hyvinvointia murrosvaiheessa. Kun ihminen on aktiivinen toimija omassa murrosvaiheessaan, on se usein yhteydessä tyytyväisyyden kokemukseen. Puolestaan monissa tutkimuksissa (esim. Webb, Nasco, Riley ja Headrick (1998) ja Robertson (1991) on päädytty lopputulemaan, jonka mukaan sopeutumisongelmia siirtymässä tai murrovaiheessa voi ilmetä etenkin silloin, kun murrosvaihe tehdään pakon sanelemana ja itsestä riippumattomasta syystä. Tällaisessa tilanteessa ihminen ei ole henkisesti valmistautunut murrosvaiheeseen, ja siitä usein seuraa sopeutumisvaikeuksia.
Kompetenssi eli kokemus siitä, että osaa hyvin sen mitä tekee, joutuu koetukselle murrosvaiheessa. Esimerkiksi ammattiurheilijat saavat usein palautetta yhteisössään siitä, että ovat alansa huippuja ja tämä vahvistaa kompetenssin eli pätevyyden tunnetta. Kun ura urheilijana loppuu, palautetta ei tule enää samalla tapaa kuin ennen ja näin pätevyyden tunne joutuu koetukselle. Entisen urheilijan on aloitettava rakentamaan pätevyyttä toisella alalla. Tässä kohtaa entisen urheilijat puhuvat usein ”tyhjiöstä”. Kun entinen urheilija rakentaa uutta uraa, keskeiseksi asiaksi onnistumisen kannalta nousee henkiset valmiudet suhtautua joustavasti uusiin haasteisiin ja aloittaa jotakin alusta.
Hyväksytyksi tuleminen ja kuuluminen ryhmään on yksi ihmisen perustarpeista. Murrosvaiheessa tämä saattaa joutua koetukselle. Vaikeuksia voi ilmetä etenkin silloin, jos murrosvaiheessa ihmisen lähiryhmä muuttuu. Silloin aikaa ja energiaa kuluu siihen, että ihminen pääsee osaksi luottamuksellista ilmapiiriä uudessa lähiryhmässään. Lähiryhmään pääsemisen helpottamiseksi avainasemaan nousee se, miten uutta lähiryhmän vastaanottokulttuuria johdetaan ja kuinka avoimesti uusia ihmisiä ryhmään otetaan.