Mitä on coaching ja mikä on sen hyöty?

Oletko miettinyt, että mitä coaching on ja mitä sillä ylipäätään saadaan aikaan?

Coaching on valmennuksen muoto, jossa coach auttaa asiakastaan kohti määriteltyjä tavoitteita. Coaching ei ole psykoterapiaa eikä työnohjausta, vaikka näissä käytetäänkin samoja menetelmiä ja saattavat helposti muistuttaa toisiaan.

Mm. Sirkku Ruutu (2020) toteaa, coachingissa ei ole kyse valmiiden ratkaisujen antamisesta asiakkaalle. Pikemminkin prosessin kautta asiakasta ohjataan itse oivaltamaan ja löytämään omista lähtökohdistaan ratkaisuja käsillä olevaan haasteeseen tai tavoitteeseen. Prosessin aikana coach mm. tukee asiakkaan sisäistä motivaatiota, itseohjautuvuutta ja energian säätelyn taitoa.

Kun coachaan asiakkaitani, käytän lisänä myös kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamisalueelta (hyväksymis- ja omistautumisterapia), koska parhaimmillaan nämä näistä eri katsantokannoista voi löytyä kokonaisuuden ja lopputuloksen kannalta vaikuttavampi tapa lähestyä asiakkaan määrittämää tavoitetta.

 Ratkaisukeskeinen coachingprosessi jaetaan Ruudun (2020) mukaan viiteen osaan:

1.     Liittyminen

2.    Tavoitteen kirkastaminen

3.    Pystyvyysuskon ja motivaation vahvistaminen

4.    Oivalluttava reflektointi ja muutoksen konkretisointi

5.    Prosessin yhteenveto ja opitun soveltaminen käytäntöön

1: Liittyyminen tarkoittaa yhteiseen tilaan sekä yhteyden ja luottamuksen ilmapiiriin virittäymistä. Ruudun mukaan luottamuksen rakentaminen voi esimerkiksi alkaa vilpittömistä ja aidon kiinnostuneista kysymyksistä, joiden avulla coach oppii tuntemaan paremmin asiakasta ihmisenä ja ymmärtää hänen elämäntilannettaan. Mielestäni on vain ja ainostaan järkevää olla aito.

2: Coachingprosessiin olennaisesti kuuluu myös tavoitteen kirkastaminen. Coach oivalluttaa asiakasta itse kirkastamaan oman tavoitteensa. Oman näkemykseni mukaan tavoitteen kirkastaminen on erittäin tärkeää prosessin vaikuttavuuden kannalta. Joskus tavoitteen kirkastamisessa apuna voi käyttää menetelmää, jossa asiakas tutkii omia henkilökohtaisia arvojaan. Arvojen tunnistaminen voi auttaa asiakasta löytämään tavoitteen omalle coachingprosessilleen, kun asiakas kytkee sen osaksi itselleen tärkeitä asioita. Kun asiakas on asettanut tavoitteen omista lähtökohdistaan, on hänen helpompi aina palata sen tavoitteluun. Silloin on todennäköisempää, että tavoiteltava asiaa toteutuu.

Joskus tavoitteen asettamiseen voi liittyä myös työnantajan toive. Silloin puhutaan bisnes-coachingista, jonka työnantaja on tilannut esim. tiettyyn organisaation osaan. Bisnes-coachingin tavoitteen asettelussa kuullaan itse coachattavan työntekijän ajatukset mutta myös työnantajan ajatukset, joista sitten etsitään yhteinen tavoite.

3: Pystyvyysuskon ja motivaation vahvistaminen. Ruudun mukaan pystyvyysusko on keskeinen tekijä coachingprosessin onnistumisen kannalta. Tähän on helppo yhtyä. Pystyvyysuskon vahvistamiseksi coach oivalluttaa asiakasta ymmärtämään ja ottamaan käyttöön jo olemassa olevia voimavaroja. Tällaisia voimavaroja voivat esimerkiksi olla a) tavat, joilla asiakas on aiemmin saanut tavoitteensa toteutumaan, (b) asiakkaan olemassa olevan verkoston hyödyntäminen ja (c) asiakkaan omien vahvuuksien hyödyntäminen. Pystyvyysuskon lisäksi tärkeää on, että sisäistä motivaatiota hyödynnetään osana coachingprosessia. Sisäisisen motivaation teoria (esim. Deci & Ryan 2000) on melko laaja, joten avaan sitä tässä vain osin. Tiivistettynä sisäisen motivaation syntymisen kannalta tärkeää on, että kolme perustarvetta pääsevät toteutumaan toiminnassa. Nämä perustarpeet ovat autonomia, pystyvyyden kokemus ja yhteenkuuluminen. Pystyvyyden kokemuksen edistymiseen vaikutetaan auttamalla asiakasta ymmärtämään omaa toimintansa suhteessa omiin tavoitteisiinsa, eli tehdään palautteen kautta näkyväksi tehty työ. Autonomiaa vahvistetaan ohjaamalla keskustelun painopisteitä asioihin, joihin asiakas voi itse vaikuttaa. Yhteenkuuluvuutta lisätään tukemalla psykologista turvallisuutta, kuten esim. kehitetään vuorovaikutuksen tapoja.

4: Oivalluttava reflektointi ja muutoksen konkretisointi. Tässä vaiheessa keskiössä on asiakkaan näkökulmien ja tietoisuuden avartaminen. Coach voi aikaisempien keskustelujen perusteella esittää kysymyksiä, jotka haastavat asiakkaan aiempia käsityksiä esim. itsestään. Näiden kysymysten kautta asiakas voi ymmärtää itsestään jotain uutta ja muuttaa käsityksiään. Parhaimmillaan asiakas voi löytää itsestään uuden psykologisen tason (esim. growth mindset), jolla jatkossa kohtaa joustavammin eteen tulevia haasteita ja näin onnistumisen mahdollisuudet lisääntyvät.

5: Yhteenveto ja opitun soveltaminen käytäntöön. Coachingprosessi sisältää Ruudun (2020) mukaan aina jonkinlaisen yhteenvedon opitusta. Jokaisen istunnon lopuksi tehdään yhteenveto, vaikka coachingprosessi kokonaisuutena vielä jatkuisikin. Tämän aikana coach vastuuttaa asiakasta tekemään yhteenvedon, mutta tarvittaessa auttaa siinä. Yhteenvedon yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että hyödynnetään asiakkaan coachingprosessin aikana saamia oivalluksia ja sovelletaan niitä käytännön toimintaan. Tilanteen mukaan voidaan myös kehittää asiakkaalle välitehtäviä. 

Summa summarum: Coaching auttaa asiakasta löytämään ja rakentamaan voimavaroja ja ottamaan nämä konkreettisesti käyttöön tavoitteen saavuttamiseksi.

Lähteet:

Deci, E. L., Ryan, R. M. (2000): The “what” and “why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227-268.

Ruutu, Sirkku (2020): Coaching työkalupakki. Alma Talent Oy.