Kaikki hyötyvät lisääntyvästä itsetuntemuksesta työelämässä

”Kenen loistava idea oli tilata meille jälleen kerran näitä pimpelipompeli-itsetuntemusvalmennuksia?”

Toisinaan organisaatioissa saattaa herätä epäilyksiä itsetuntemuksen hyödyistä työelämässä. Jotkut voivat epäillä, että itsetuntemukseen panostaminen on vain höttöä ja ajanhukkaa, joka vaatisi kohtuuttomasti aikaa. Työt seisovat ja porukka filosofoi takahuoneessa.

Se on totta, että itsetuntemus ei lisäänny nopeasti, mutta siihen panostamalla organisaatio voi saada pitkässä juoksussa mittavia hyötyjä takaisin. Esittelen tässä blogikirjoituksessa muutamia esimerkkejä siitä, miksi itsetuntemuksen eri osa-alueisiin panostaminen kannattaa ja mitkä ovat avainkeinoja henkilöstön itsetuntemuksen lisäämiseen.

Reagointitapojen tiedostaminen mahdollistaa niiden kehittämisen. Yksilölliset reagointitavat tulevat usein esille haastavissa ja yllättävissä tilanteissa, johon emme ole osanneet ennalta valmistautua. Näitähän työelämässä tulee usein ja tilaamatta. Kuvitteellisessa tilanteessa Pasi esittelee palaverissa itse ideoimansa projektin pääpointteja, mutta vastaanotto on kriittinen. Tämä saa Pasin reagoimaan voimakkaasti ja puolustautumaan aggressiivisesti. Pasi ei tunnista, että hänen toimintatapansa perustuu stressireaktioon, jossa kokee oman ideansa olevan uhattuna. Jos Pasin itsetuntemus olisi sillä tasolla, että hän tunnistaisi oman stressireaktionsa, hän voisi ottaa ensin vähän happea ja kerätä ajatuksiaan. Siten hän voisi hallita paremmin omaa reaktiotaan ja reagoida tilanteeseen rakentavammin. Pasi voisi harjoittaa omien toimintatapojen tiedostamista tietoisuusharjoituksilla. Kun Pasin itsetuntemus lisääntyisi tietoisuusharjoitusten avulla, hän tulisi entistä tietoisemmaksi omista toimintatavoistaan ja siten hän voisi myös muuttaa ja kehittää niitä rakentavimmiksi.

Energiatasojen tunnistaminen mahdollistaa tehokkaan ja hyvinvoivan työskentelyn. Monilla on kokemuksia siitä, että työssä syntyy virtaavaa flow’ta ja asiat tuntuvat luonnistuvat helposti. Toisaalta moni on myös kokenut työn takkuisuuden, kun tuottava työ ei meinaa lähteä millään käyntiin ja ahdistaa. Kuvitellaan tilanne, jossa tiimillä on menossa kiireinen projekti. Tiimin jäsen, Raija, kokee lisääntyvää stressiä ja uupumusta töiden määrästä. Raija ei kuitenkaan lepää, vaan puskee vielä töiden jälkeen koko illan oman osuutensa valmiiksi. Yöllä hän ei nuku kunnolla, koska on stressaantunut ja jatkaa vielä aamupäivän oman työjälkensä tarkistamista. Jos Raija itsetuntemuksellaan tunnistaisi paremmin omat energiatasonsa, hän olisi levännyt illalla kunnolla, nukkunut yönsä hyvin ja tehnyt työnsä valmiiksi aamupäivällä virkeillä aivoilla. Aamulla työ olisi onnistunut todennäköisesti kolme kertaa nopeammin ja vielä ilman liiallista stressiä. Yleinen harhakäsitys on, että työn nopeasti loppuun tekeminen vie stressin pois ja päästää lepoon. Jos aivot on kuitenkin viety loppuun, vie palautuminen myös pidempään ja on pois kokonaistuottavuudesta. Raija voisi harjoittaa oman energiatasonsa tunnistamista siirtämällä kaikki suurinta aivokapasiteettia vaativat työt niille kohdille päivää kun aivot ovat virkeimmillään. Kun Raija ymmärtäisi energiatasojen vaikutuksen tuottavuudelle, voisi hän alkaa rakentaa rohkeasti omaa kalenteriaan sen mukaan ja hyvinvointi lisääntyisi.

Vahvuuksien ja kehittymisen kohteiden tunnistaminen mahdollistaa niiden täysimääräisen hyödyntämisen. Kun työskentelijä tunnistaa omat vahvuutensa (luonteenvahvuudet, osaaminen ja kiinnostus), hän pystyy kohdistamaan niitä oikeisiin paikkoihin ja viestimään omista vahvuuksistaan muille tiimin jäsenille. Näin hän voi keskittyä alueisiin, joissa on erityisen hyvä ja joissa hän voi loistaa. Toisaalta mahdollisten kehittymisen kohteiden tunnistaminen auttaa työntekijää keskittymään myös niihin osa-alueisiin, joissa haluaa saada lisää oppia. Kuvitellaan Kimmo, joka on erinomaisen hyvä kirjallisessa viestinnässä ja sisällöntuotannossa, mutta kokee suurta epävarmuutta esiintyessään muille. Tämän tiedostettuaan Kimmo päättää osallistua esiintymistaidon kurssille, jossa saa turvallisessa ympäristössä harjoitella julkisen puheen pitämistä ja saa palautetta esiintymisestään. Harjoittelun myötä hän huomaa pikkuhiljaa tulevansa paremmaksi esiintyjäksi. Hän hyödyntää esiintymistilanteissa omaa sisällöntuotantokyvyn vahvuuttaan ja kertoo ihmisiin vetoavia tarinoita. Hän alkaa kokea esiintymistilanteet vähemmän ahdistavina ja jopa nauttii niistä hetkistä. Kimmon itsetuntemuksen lisääntyminen ja sen avulla kehittyminen avaa organisaatiolle uusia mahdollisuuksia, mutta myös Kimmon oma ura on ottanut uuden myötätuulen.

Oppimistyylin tunnistaminen edistää laadukkaampaa jo nopeampaa oppimista. Oppimistyylit voidaan karkeasti jakaa auditiiviseen, visuaaliseen ja kinesteettiseen. Auditiivinen oppija oppii parhaiten kuuntelemalla, visuaalinen oppija tarvitsee kuvia ja käppyröitä oppimisensa tueksi, kun taas kinesteettinen oppija oppii tehokkaimmin tekemällä ja kokeilemalla. Itsetuntemus auttaa oman oppimistyylinsä tunnistamisessa. Kun ajattelet elämääsi taaksepäin, millä tyylillä olet oppinut parhaiten ja mitä näistä oppimistyyleistä teet mieluiten? Useimmalla meistä jokin näistä oppimisen tyyleistä on vahvin, vaikka kaikkia näitä voi myös kehittää. Sen varaan voi rakentaa omaa oppimisstrategiaansa: esimerkiksi auditiivinen oppija voi keskittyä kuuntelemaan seminaarin esiintyjää, kun taas visuaalisen oppijan on hyvä tehdä muistiinpanoja oppimisensa tueksi. Oman tyylinsä tunnistamisella voi myös välttää turhautumista, joka usein voi seurata väärän oppimistyylin toteuttamisesta.

Arvojen tunnistaminen ja niiden työssä toteuttaminen parantavat työntekijän hyvinvointia ja sitoutumista. Onnekkaimmat saavat työskennellä tehtävissä ja organisaatioissa, joiden arvot voivat allekirjoittaa. Joskus melkein kaikilla on kuitenkin työurallaan tilanne, jossa organisaation arvot liikkuvat vastakkaiseen suuntaan kuin on itse valmis menemään. Silloin tämä prosessi voi johtaa myös syvempään itsetuntemusta lisäävään itsetutkiskeluun työtekijän osalta: mitkä arvot ovat minulle ehdottoman tärkeitä? Voinko löytää jonkinlaisen kompromissin organisaation kanssa säilyttäen silti eettisen integriteettini? Joskus ainoa kestävä ratkaisu voi olla etsiä uusi työpaikka. Toisinaan tarkemmin tarkasteltuna saattaa käydä ilmi, että arvoristiriita on tulkittu väärin esimerkiksi jonkun päätöksen pohjalta, johon liittyvät perustelut eivät olleet läpinäkyviä. Tässä valossa arvojen tunnistamisen ja niiden työssä toteuttamisen tärkeys näkyy konkreettisesti työntekijöiden hyvinvoinnissa ja sitoutumisessa organisaatioon. Kun organisaatiot ja niiden työntekijät priorisoivat arvojen tunnistamisen, arvostuksen ja toteuttamisen, luovat ne kestävämmän ja tyydyttävämmän työympäristön. Tässä ympäristössä hyvinvointi ja sitoutuminen ovat luonnollisia seurauksia, jotka ruokkivat sekä henkilökohtaista että organisaation kasvua.

Itsetuntemus on itsensä tuntemista. Itsetuntemus lisääntyy itseään reflektoimalla, hyväksymällä ja rakentamalla. Sitä kautta syntyy myös terve itseluottamus, josta hyötyy sekä yksilö että organisaatio.